Etusivu / Ostajan opas

-Kohdehaku




  • - 000 €
  • -

Ostajan opas

KIINTEISTÖNOSTAJAN OPAS


Harkitsetpa mökkitontin tai metsätilan hankkimista, kiinteistön ostaminen on aina merkittävä päätös, joka vaikuttaa elämääsi vuosiksi eteenpäin. Kiinteistökauppaan liittyy monia lakiasioita, joihin kannattaa paneutua huolella.

Olemme koonneet tähän tietopakettiin tärkeimpiä seikkoja, jotka huomioimalla kauppa sujuu ongelmitta ja toivomallasi tavalla. Saat myös tietoa siitä, mitä tapahtuu kiinteistökaupan jälkeen, lisätietoa koskien UPM:n puukauppaa ja metsäpalveluita sekä tietoa UPM Yhteismetsistä



ENNEN KAUPANTEKOA


PERUSTIETOA
Ostaessasi tai myydessäsi rakennettua tai rakentamatonta maata, on kysymyksessä aina kiinteistön kauppa. Kiinteistökaupasta säädetään maakaaressa ja siltä edellytetään tiettyä määrämuotoa, eikä se siksi ole oikeustoimena yhtä mutkaton kuin irtaimen tavaran kauppa. Kiinteistökaupan tekeminen ei kuitenkaan vaadi mitään sellaista erityisosaamista, etteikö siitä voisi suoriutua ominkin avuin, kunhan on selvillä muutamista perusasioista.

OTA SELVÄÄ MITÄ OSTAT
Kaupan kohteena oleva mökkitontti tai metsäpalsta voi olla joko lohkottu itsenäinen tila, jolla on oma nimi ja rekisterinumero, tai se voi olla ns. määräala, eli maastoon ja kartalle merkitty osa myyjän suuremmasta kiinteistöstä. Onnistuneen kaupan perusedellytys on ostajan ja myyjän täysi yhteisymmärrys kaupan kohteesta. Vaadi aina, että kaupan kohteen rajat ovat selvästi maastoon merkitty eli pyykit löytyvät ja mahdollinen kiinteistöjaotuksesta poikkeava rajalinja on merkitty. Varmista, että rajat on merkitty kauppakirjan liitekarttaan selvästi ja että liitekartta on yhtäpitävä maastomerkintöjen kanssa.

VARMISTA RAKENNUSOIKEUS RAKENNUSPAIKKAA OSTAESSASI
Sijainnin ja rajojen ohella toinen keskeinen selvityksen aihe rakennuspaikkaa ostettaessa on rakennusoikeus. Lainsäädännön mukaan rantarakentamisen tulee perustua pääsääntöisesti vahvistettuun kaavaan. Vaadi siis tontin myyjältä kaavaan, voimassaolevaan rakennuslupaan (rakennetut tontit) tai ns. poikkeuslupaan perustuvat tiedot siitä, mitä tontille saa rakentaa ja mille etäisyydelle rantaviivasta rakennukset saa sijoittaa.

VARMISTA KULKUOIKEUDET
Ostatpa sitten metsätilaa taikka mökkitonttia saaresta tai mantereelta, tarkista aina, että kauppakirjasta selviää, mistä sinulla on oikeus kulkea kiinteistöllesi.

- Tonttikauppaa tehdessäsi tarkista myös kuka maksaa mahdolliset tien ja/tai venevalkaman rakentamiskustannukset, sekä milloin ne ovat tonttisi osalta valmiit. Suullisten lupausten varaan näitä asioita ei kannata jättää. Erityisen tärkeää kulkuyhteyksien sopiminen on silloin, kun teiden rakentamista ei ole tonttikauppaa tehtäessä vielä aloitettu.

- Mikäli metsäpalstalla ei ole olemassa kulkuyhteyttä, voidaan tieoikeus tilasi hyväksi perustaa lohkomistoimituksessa. Selvyyden vuoksi myyjän ja ostajan on hyvä sopia kauppakirjassa kulkuyhteyden sijainti sekä vastuu kustannuksista.

TARKISTA KIINNITYKSET
Kiinteistöjä käytetään Suomessa varsin yleisesti velan vakuutena. Tilaan voi myös kohdistua erilaisia sopimuksia, joilla annetaan vuokralaiselle erilaisia oikeuksia. Tyypillisimmillään tällainen sopimus on vuokraoikeus. Kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset ja vuokraoikeudet selviävät rasitustodistuksesta. Ostaessasi määräalan, vaadi myyjältä kauppakirjaan ehto, jolla myyjä vapauttaa kustannuksellaan myydyn määräalan kantatilan velkakiinnityksistä.

TARKISTA KAAVAMÄÄRÄYKSET JA RASITTEET
Kiinteistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten tulee omistajan olla selvillä alueeseen kohdistuvista kaavamääräyksistä. Kaavassa alueen käyttöä voidaan rajoittaa aluevarauksilla ja määräyksillä tai kaavamuoto voi tuoda rajoituksia metsän käyttöön. Esimerkiksi se, että metsäpalsta on ranta-asemakaavan mukaista maa- ja metsätalousaluetta tuo käytännössä mukanaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 §:n mukaisen maisematyölupavaatimuksen.

Tilaan voi myös kohdistua toisen tilan hyväksi perustettuja rasitteita (esim. tieoikeus) tai rasitteita on voitu perustaa kaupan kohteena olevan tilan hyväksi, eli tilalla voi olla oikeus käyttää toisen tilan alueella kulkevaa tietä tai venevalkamaa. Tieto tilaan kohdistuvista rasitteista ja kaavoista selviää kiinteistörekisterinotteesta.

MISTÄ SAA LISÄTIETOJA
Kaikki edellä esitetyt perustiedot saat kohteen myyjältä tai voit hankkia tietoja myös viranomaisilta. Alla olevasta taulukosta selviää mistä tiedot ovat saatavissa. Tietoja pyytäessäsi tarvitset kohteen kiinteistörekisteritunnuksen, joka muodostuu kuntanumerosta, kylänumerosta, tila- ja talonumerosta (kiinteistötunnus on muotoa xxx-xxx-xxxx-xxxx).

Asiakirja Mitä siitä ilmenee Mistä sen saa
Lainhuutotodistus
Rasitustodistus
Kiinteistorekisterin ote
Kuka omistaa tilan
Tilan kiinnitykset ja vuokraoikeudet
Maanmittaustoimisto.
Kiinteistö-
rekisterikartta
Esim. tierasitteet ja osuudet yhteisiin
Kiinteistörajat
Maanmittaustoimisto ja kunnan kiinteistövirasto.
Kaavakarttakopiot
Kaavamääräykset
Alueen tontit, tiet, venevalkamat jne.
Rakennusoikeus, määrä, rakennusetäisyydet jne.
Kunnan kiinteistövirasto ja rakennustarkastaja.



KAUPAN TEKO JA KAUPPAKIRJA


Kiinteistökaupalta edellytetään tiettyä määrämuotoa. Kiinteistökauppa on tehtävä aina kirjallisesti ja kaupan osapuolten (myyjän ja ostajan tai heidän asiamiestensä) tulee allekirjoittaa kauppakirja yhtä aikaa, julkisen kaupanvahvistajan toimiessa todistajana.

KAUPPAKIRJA
Kiinteistön kauppakirjasta tulee käydä ilmi vähintään seuraavat asiat:
• Kaupan osapuolet (myyjä ja ostaja)
• Kaupan kohde (kunta, kylä, tila ja rekisteritunnus)
• Kauppahinta (tai muu siitä annettava vastike)
• Omistusoikeuden siirtyminen ostajalle

Edellä esitettyjen perustietojen lisäksi kauppakirjaan sisältyy yleensä joukko muitakin kauppaehtoja. Muissa kauppaehdoissa voidaan sopia esimerkiksi siitä, saako määräala osuutta kantatilan yhteisiin vesialueisiin, kenen kustannuksella määräala muodostetaan itsenäiseksi tilaksi sekä mahdollisten muiden kustannusten jakautumisesta ostajan ja myyjän välillä.

Hyvä menettelytapa on se, että myyjä toimittaa ostajalle nähtäväksi valmiin kauppakirjaluonnoksen karttoineen hyvissä ajoin ennen sovittua kaupantekoajankohtaa. Näin meneteltäessä ostaja voi perehtyä kauppakirjaan ja sen kaikkiin yksityiskohtiin perusteellisesti, jolloin itse kaupantekotilaisuudessa molemmilla kaupan osapuolilla on edessään valmiiksi tutut paperit.

KAUPANVAHVISTAJA
Julkisen kaupanvahvistajan tehtävänä kiinteistön kaupassa on toimia kaupan todistajana. Tämän lisäksi kaupanvahvistaja tarkistaa ostajan ja myyjän henkilöllisyyden ja heidän muodollisen pätevyytensä kaupan osapuolina. Edelleen kaupanvahvistaja tarkistaa, että kauppakirja täyttää maakaaren vaatimukset. Lisäksi kaupanvahvistaja tekee kaupasta ilmoitukset viranomaisille kauppojen kirjausta ja tilastointia varten.

Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kaupanvahvistajarekisteri sisältää tiedot kaikista Suomessa toimivista kaupanvahvistajista. Rekisteri löytyy Maanmittauslaitoksen nettisivuilta osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi. Kaupanvahvistajina voivat toimia mm. henkikirjoittajat, julkiset notaarit ja ne Maanmittauslaitoksen ja kunnan virkamiehet, jotka voivat toimia toimitusinsinöörinä. Lisäksi kaupanvahvistajana voivat toimia ne henkilöt, jotka Maanmittauslaitos on hakemuksen perusteella määrännyt kaupanvahvistajiksi. Kaupanvahvistajalle maksetaan n. 100-150 €:n suuruusluokkaa oleva lakisääteinen palkkio kultakin vahvistettavalta kaupalta. Kaupan osapuolet sopivat keskenään kuka palkkion maksaa.

MAANHANKINTAA KOSKEVAT RAJOITUKSET
Voimassaolevan lainsäädännön mukaan kunnalla on etuosto-oikeus tulla kiinteistön kaupassa ostajan tilalle ja lunastaa myyty kiinteistö itselleen, jos kaupan kohde on merkittävä kunnan yhdyskuntarakentamisen tai virkistys- ja suojelutarpeiden toteuttamisen kannalta.

Etuostolain mukainen etuosto-oikeus koskee kauppoja, joissa kohteen pinta-ala on yli 5000 m2 (pääkaupunkiseudulla vähintään 3000 m2). Kunta voi pyynnöstä etukäteen ilmoittaa kantansa etuosto-oikeuden käyttämiseen. Mikäli kunta käyttää etuosto-oikeuttaan, tulee sen viimeistään 3 kuukauden kuluessa kaupan vahvistamisesta ilmoittaa siitä ostajalle.



KIINTEISTÖKAUPAN JÄLKEEN


UPM Bonvesta tontin tai metsätilan ostajaa ei jätetä yksin senkään jälkeen, kun kauppakirjat on allekirjoitettu.

Kaupan allekirjoittamisen yhteydessä ostajalle annetaan "Miten tästä eteenpäin" -tietopaketti, joka sisältää ohjeet toimista, joihin uuden omistajan tulee ryhtyä saadakseen omistuksensa virallisesti rekisteröidyksi. Paketissa on tarvittavat ohjeet ja lomakkeet varainsiirtoveron maksamista ja lainhuudon hakemista varten.

Noin viikon kuluttua siitä kun kauppa on myyjäyhtiön puolesta hyväksytty ja kauppahinnan suoritus näkyy myyjäyhtiön tilillä, ostajalle lähetetään kaupan hyväksymispöytäkirjat. Kauppojen hyväksymiskokouksia pidetään säännöllisin väliajoin noin 1-2 kuukauden välein.

Rakennuspaikan ostaneen paketissa on lisäksi vastauksia ensimmäisiin rakennuslupaa koskeviin kysymyksiin.

VARAINSIIRTOVERO
Varainsiirtovero on 4 % kauppahinnasta tai muusta vastikkeen arvosta. Varainsiirtovero on suoritettava ennen lainhuudon hakemista nimenomaisella varainsiirtoveron maksulomakkeella. Mikäli kiinteistöllä on useita ostajia, maksaa kukin omistaja veron omalla maksulomakkeellaan omistuksensa mukaisessa suhteessa. Maksukuitit tulee liittää lainhuutohakemuksen liitteeksi.

LAINHUUDATTAMINEN JA LOHKOMINEN
Jokaisella, joka on saanut omistusoikeuden kiinteistöön, määräalaan tai määräosaan, on velvollisuus hakea saannolleen lainhuuto. Lainhuutoa haetaan kiinteistön sijaintikunnan maanmittaustoimistosta. Oikea maanmittaustoimisto löytyy Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta www.maanmittauslaitos.fi/yhteystiedot kunnan nimellä hakemalla. Lainhuudon hakemisaika on 6 kuukautta saantokirjan allekirjoittamisesta. Omistusoikeuden siirtymisajankohdalla ei ole merkitystä lainhuudon hakemisvelvoiteaikaan. Mikäli omistusoikeuden saaja ei hae lainhuutoa säädetyn 6 kuukauden kuluessa, varainsiirtoveron määrää korotetaan maksimissaan kaksinkertaiseksi.

Määräalan lohkominen tulee vireille ilman eri hakemusta lainhuudon hakemisen yhteydessä. Maanmittaustoimisto ilmoittaa lohkomisen vireille tulosta erillisellä ilmoituksella. ASIAKASPALAUTE UPM Bonvesta rantatontin, metsätilan tai lisämaan ostaja saa "Miten tästä eteenpäin" -kansion mukana Asiakaspalautekyselyn. Kyselyyn voi vastata joko Bonvestan nettisivujen kautta tai kyselylomakkeella, jonka voi palauttaa mukaan liitetyllä palautuskuorella. Asiakaspalautteen avulla voimme jatkuvasti kehittää toimintaamme. Kyselyyn vastanneille postitamme kiitokseksi asiakaslahjan.

JA SITTEN RAKENTAMAAN


UPM Bonvesta ja Salvos tarjoavat yhdessä täysin uudenlaisen toimintatavan toteuttaa oma mökkiunelma. Tontti+Mökki palvelumalli tarjoaa nopean vaihtoehdon mökkiunelmasta haaveilevalle. Tutustu >>

Vaihtoehtoisesti oheinen linkki vie sinut rakentaja.fi -portaaliin, jonka sisältö opastaa sinua tonttikaupan jälkeen rakentamista kohti. Sivusto tarjoaa sinulle yksityiskohtaista ja hyödyllistä tietoa koko vapaa-ajanrakentamisen prosessista - ohjeistuksista, rakenteista, tuotteista ja palveluista. www.rakentaja.fi >>

Muita hyödyllisiä linkkejä:
www.upmprofi.fi >> UPM Profi - Uuden sukupolven metriaalista korkealaatuista komposiittiterassia kotipihoihin ja mökille.
www.wisaplywood.com >> Wisa-vanerit tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia erilaisiin käyttökohteisiin.


UPM PUUKAUPPA JA METSÄPALVELUT


Hoidettu metsä tuottaa. Hyvin suunnitellut ja ajoissa tehdyt toimenpiteet pitävät metsäsi hyvässä tuottokunnossa. UPM Metsältä saat asiantuntevaa apua puukaupassa, metsänhoidossa ja metsäomaisuuden hallintaan liittyvissä asioissa. Metsänomistajana saat UPM Metsältä saat monipuoliset palvelut ja puullesi hyvän hinnan.

Klikkaa itsesi osoitteeseen www.metsamaailma.fi ja hae sieltä haluamasi kunnan metsäasiakasvastaavan nimi ja yhteystieto.

UPM Metsän palvelukeskus hoitaa asioitasi myös iltaisin. Metsänomistajien palveluskeskus on suunnattu erityisesti uusille asiakkaille, mutta yhteyttä voi ottaa kuka vain. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, sähköpostitse, chatin kautta tai verkossa. Palvelukeskus palvelee arkisin 8-20 ja lauantaisin 9-14.
Puhelin 02041 65100
palvelukeskus@upm.com

Apua metsänomistamiseen löydät uudesta UPM Uusi metsänomistaja -palvelusta www.uusimetsanomistaja.fi  >>

UPM YHTEISMETSÄ


UPM Yhteismetsät luovat osakkailleen lisäarvoa metsänomistukseen. Yhteismetsistä välittyy omistuksen vaivattomuus ja puun kasvutuoton tehokas hyödyntäminen sekä metsien taloudellinen, sosiaalinen ja ekologien kestävyys. Yhteismetsät ehkäisevät tilojen pirstoutumista.

UPM Yhteismetsät laajenevat liittämällä uusia alueita liittyjälle annettavia yhteismetsäosuuksia vastaan. Tavoite on saada metsästä tuottoja ja jakaa sitä säännöllisesti ylijäämänä osakkaille. Yhteismetsä ei sido rahavarojaan metsämaan hankkimiseen ostamalla.

UPM Yhteismetsät tarjoavat ratkaisuja metsänomistuksen eri tilanteisiin, sukupolvenvaihdoksesta tuottavaan ja huolettomaan metsänomistamiseen.

www.upmyhteismetsa.fi >>